IHMISEN KUULOAISTIN RAJALLISUUS

Ihmiskorvan kuuloalue ulottuu noin 20 hertsistä 20 kilohertsiin. Moniin eläimiin verrattuna meillä onkin surkea kuulo. Myyrät esimerkiksi pystyvät kuulemaan jopa yhden hertsin ääniä. Myös norsut ääntelevät ihmisten kuuloaluetta huomattavasti matalammilla infraäänillä, joiden ansiosta ne voivat viestiä toisilleen kilometrien päähän. Monilla hyönteisilläkin kuulo on huippuluokkaa ja ne pystyvät aistimaan peräti 100 kilohertsin ultraääniä. Voiton vie silti lepakko, joka kykenee kuulemaan jopa hyönteisten askeleet.

EROT SUKUPUOLTEN VÄLILLÄ

Miehet kuulevat yleensä naisia paremmin matalat äänet, kun taas naiset kuulevat miehiä paremmin korkeat äänet. Puheäänen perustaajuus on miehillä noin 100 – 200 hertsiä ja naisilla 200 – 400. Miehillä kuuloaistinsolujen rappeutuminen alkaa myös varhemmin, heti nuoruusvuosien jälkeen. Naisia sen sijaan suojaa estrogeeni aina vaihdevuosiin asti, jonka jälkeen naiset ottavat ikäkuulossa miehet melko nopeasti kiinni.

MITEN KUULOAISTIMUS SYNTYY

Ääni on itse asiassa ilmassa kulkevaa värähtelyä. Ihmisen korvalehti ohjaa ääniaallon korvakäytävään, jossa se osuu tärykalvoon, joka alkaa niin ikään värähdellä. Värähtely välittyy kuuloluihin, jotka vahvistavat sen sisäkorvan simpukkaan, jossa sijaitsevat tuhannet aistinsolut siirtävät ääniaistimuksen kuulohermosäkeisiin. Hermosäikeiden kautta hermoimpulssit kulkeutuvat aivoihin, jossa kuuloimpulssien käsittelystä vastaava aivojen alue tulkitsee äänisignaalin kuuloaistimukseksi.

MIKSI OMAA KUULOA KANNATTAA TARKKAILLA

Kuulo huononee yleensä vähitellen ilman, että sitä edes huomaamme. Huono kuulo altistaa vaaratilanteille, alentaa itsetuntoa ja saattaa aiheuttaa eristäytymistä, masennusta ja jopa dementiaa. Kun kuulo heikkenee, ihminen alkaa usein alitajuisesti tai tietoisesti vältellä sosiaalisia tilanteita, joissa huono kuulo vaikeuttaa kommunikaatiota. Tällöin kuuloaivokuori ei saa virikkeitä äänistä, jolloin muutkin aivojen osat rappeutuvat nopeammin. Ikäkuulo onkin yhdistetty kognitiivisen toimintakyvyn, tarkkaavaisuuden, oppimiskyvyn ja jopa muistin heikentymiseen.

IKÄKUULON EHKÄISY

Ikäkuulon etenemisvauhti riippuu ihmisen perimästä, melulle altistumisesta ja elintavoista. Perintötekijöihimme emme voi vaikuttaa, joten paras tapa välttyä ennenaikaiselta kuulon heikkenemiseltä on suojata korvat melulta niin työpaikalla kuin vapaa-ajallakin. Sisäkorva muistaa vanhatkin vammat, joten nuoruusiän rockkonserttien meluvauriot pahentavat myös vanhuusiän kuulo-ongelmia. Myös elintavoillamme on suuri merkitys, sillä mm. tupakointi, korkea verenpaine, diabetes sekä sydän- ja verisuonitaudit kiihdyttävät ikäkuulon etenemistä.

MILLOIN ON SYYTÄ HUOLESTUA

Kuulontutkimukseen kannattaa hakeutua, jos yhä useammin…

• et saa selvää, mitä keskustelukumppanisi sinulle sanoo
• koet vaikeaksi erottaa toisistaan soinnittomat konsonantit: p, t, k, s, v ja h
• koet jääväsi syrjään keskustelutilanteissa ja pyrit välttelemään niitä
• et usein kuule ovikelloa tai puhelimien soimista
• sinulle huomautetaan, että televisiosi tai radiosi ääni on liian kovalla
• sinulla on kommunikointivaikeuksia asioidessasi kaupassa, lääkärissä tms
• sinulla on tinnitusta eli korvien soimista

KUINKA PALJON KORVAMME KESTÄVÄT?

Liikenteen melun voimakkuus on keskimäärin 70-85 dB, ravintolan 80-100 dB, konsertin 80-100 dB ja suihkukoneen 130-135 dB. Kipukynnys ylittyy useimmilla jo 125 desibelissä. Sosiaali- ja terveysministeriön määrittämän ohjearvon mukaan 85 desibelin melussa on turvallista oleskella korkeintaan kahdeksan tuntia, 88 desibelissä neljä, 91 desibelissä kaksi, 94 desibelissä tunti ja 100 desibelissä vain 15 minuuttia. Aikarajojen ylittyessä on kuulovaurio todennäköinen, joten ohjeisiin on syytä suhtautua vakavasti. Käytännössä siis esim. konserttiin on syytä varautua korvatulpin ja välttää hengailua kaiutinten edessä.

TINNITUS ELI KORVIEN SOIMINEN

Tinnituksella tarkoitetaan toisessa tai molemmissa korvissa tai epämääräisemmin pään alueella kuuluvaa, häiritsevää ääntä, joka ei johdu ulkoisesta äänilähteestä. Ääni voi olla vinkuva, suhiseva, kohiseva, suriseva tai erilaisten äänten yhdistelmä. Lievimmillään tinnitus voi olla hiljaista ja tilapäistä, pahimmillaan voimakasta ja jatkuvaa. Tinnitus on yleinen vaiva mm. melulle työnsä takia altistuneille ja sisäkorvavaurion saaneilla muusikoilla, mutta sen voi aiheuttaa myös esim. hengitystieinfektio, korvatulehdus, allergia, niskan lihaksiston jännitystila, päähän kohdistunut isku, stressi tai verenpaine.

KUINKA USEIN KUULO KANNATTAA TUTKIA

Vaikka et kokisi kuulosi suhteen ongelmia, sinun kannattaa tarkistuttaa kuulosi säännöllisesti parin vuoden välein viimeistään täytettyäsi 40 vuotta. Mitä varhemmin mahdollinen kuulonalenemasi havaitaan, sitä nopeammin pääset kuulon kuntoutukseen, jonka avulla ikäkuulon kehittymistä voidaan hidastaa ja elämääsi eri keinoin helpottaa.

KUULOLAITTEITA MONEEN LÄHTÖÖN

Kuulokojeet ovat viime vuosina kehittyneet huimasti, ja niistä löytyy valinnanvaraa monenlaisiin tarpeisiin ja harrastuksiin. Vaihtoehtoina perinteisille korvantauskojeille on nykyisin tarjolla mm. kuuloke korvassa -kojeita, ohutletkukojeita, korvakäytäväkojeita, sisäkorvaistutteita, luuhun kiinnitettäviä kuulokojeita ja lisäksi kommunikaattoreita niille, jotka eivät jostain syystä pysty käyttämään kuulokojetta.